Suojajännitteiset sähkölaitteet kuuluvat harmaalle alueelle monen kuluttajan mielessä: ne eivät ole suoraan kytkettynä kodin 230 voltin verkkoon, mutta sisältävät silti sähköä. Onko niiden asentaminen sallittua itse – ja mitä “suojajännite” oikeastaan tarkoittaa?
Tässä blogisarjan päätösosassa kerromme, mitä suojajännitteellä toimivat sähköjärjestelmät ovat, missä niitä yleensä käytetään ja mitä tavallinen sähkönkäyttäjä saa niiden kanssa tehdä itse.
Suojajännite tarkoittaa matalaa jännitettä, joka on niin alhainen, ettei se normaalisti aiheuta sähköiskun vaaraa. Suomessa suojajännitteen yleisin muoto on:
Nämä jännitteet saadaan usein muuntajalla tai LED-muuntimella (virtalähteellä), joka liitetään verkkovirtaan ja muuntaa sen turvallisemmaksi suojajännitteeksi.
Tavallinen sähkönkäyttäjä saa asentaa suojajännitteellä toimivan järjestelmän itse, kun:
Esimerkkejä asennuksista, jotka saat tehdä itse:
Et saa asentaa itse suojajännitteistä järjestelmää, jos:
Suojajännitteiset järjestelmät ovat erinomainen tapa tuoda kotiin valaistusta tai toiminnallisuutta turvallisesti, myös itse asentaen. Kunhan järjestelmä liitetään pistorasiaan ja toimii täysin matalalla jännitteellä, tavallinen kuluttaja voi asentaa sen itse.
Muista kuitenkin: jos asennus vaatii koskemista sähköverkkoon tai kiinteitä kytkentöjä, työ kuuluu ammattilaiselle.
Tämä blogisarja pohjautuu viranomaisen (Tukes) ohjeisiin sähkötöiden turvallisuudesta. Voit tutustua koko ohjeistukseen Tukesin sivuilla täällä: Tukes – Mitä sähkötöitä saan tehdä itse
Tutustu LED-nauhojen osto-oppaaseen, josta löydät helpot ohjeet LED-nauhan asennukseen ja valintaan sekä esimerkkejä LED-nauhojen käyttökohteista.
LED-nauhoja vertaillessa ensimmäinen näkyvä ero löytyy valopinnasta. COB LED-nauha muodostaa lähes katkeamattoman valoviivan, kun tavallisessa SMD-nauhassa yksittäiset LED-komponentit voivat erottua pisteinä. Ero korostuu erityisesti matalassa profiilissa, avohyllyssä, kaapiston alla ja muissa asennuksissa, joissa valonlähde jää katselusuuntaan. (SuperLED, DigiKey, Signify).
Kohdevalaisin, alasvalo ja kattospotti tarkoittavat arkikielessä usein lähes samaa asiaa. Tuotteita vertaillessa nimitysten välinen ero kannattaa silti tunnistaa, sillä asennustapa vaikuttaa valaisimen valintaan, katon rakenteisiin ja lopputuloksen ulkonäköön.
Autotallin valaistus kannattaa suunnitella tilan todellisen käytön mukaan. Auton säilytykseen tarvitaan tasainen perusvalo, kun taas huoltotyöt, puutyöt ja muu harrastaminen edellyttävät selvästi suurempaa valaistusvoimakkuutta. Valaisimien määrä, valonjako ja sijoitus vaikuttavat lopputulokseen enemmän kuin yksittäisen valaisimen wattimäärä.
60 watin hehkulamppua vastaa tavallisesti noin 7–9 watin LED-lamppu, jonka valovirta on noin 800 lumenia. Vastaavasti 40 watin hehkulampun korvaajaksi sopii noin 470 lumenin LED-lamppu ja 100 watin hehkulampun tilalle noin 1 500 lumenin vaihtoehto.
Valaistusta voidaan nykyisin ohjata seinäpainikkeella, puhelimella, liiketunnistimella, ajastuksella tai valmiilla valaistustilanteilla. Sopivan järjestelmän valinta vaikuttaa siihen, kuinka helposti valoja käytetään, laajennetaan ja huolletaan tulevina vuosina.
LED-nauhan muuntaja on pieni osa valaistusta, jolla on suuri vaikutus lopputulokseen. Oikein valittu muuntaja antaa LED-nauhalle sopivan jännitteen ja riittävän tehon, jolloin valo toimii tasaisesti ilman vilkkumista tai sammuilua. Väärä valinta näkyy usein heti käytössä: nauha ei syty kunnolla, himmennys toimii epätasaisesti tai virtalähde kuormittuu liikaa.
LED-nauha on monikäyttöinen ratkaisu keittiöön, portaikkoon, hyllyihin, kattoon ja kalusteisiin. Siisti lopputulos syntyy kuitenkin harvoin pelkällä nauhalla. LED-nauhan alumiiniprofiili auttaa suojaamaan nauhaa, tekee asennuksesta viimeistellyn ja parantaa valon jakautumista silloin, kun LED-nauha jää näkyvälle paikalle.