Suojajännitteiset sähkölaitteet kuuluvat harmaalle alueelle monen kuluttajan mielessä: ne eivät ole suoraan kytkettynä kodin 230 voltin verkkoon, mutta sisältävät silti sähköä. Onko niiden asentaminen sallittua itse – ja mitä “suojajännite” oikeastaan tarkoittaa?
Tässä blogisarjan päätösosassa kerromme, mitä suojajännitteellä toimivat sähköjärjestelmät ovat, missä niitä yleensä käytetään ja mitä tavallinen sähkönkäyttäjä saa niiden kanssa tehdä itse.
Suojajännite tarkoittaa matalaa jännitettä, joka on niin alhainen, ettei se normaalisti aiheuta sähköiskun vaaraa. Suomessa suojajännitteen yleisin muoto on:
Nämä jännitteet saadaan usein muuntajalla tai LED-muuntimella (virtalähteellä), joka liitetään verkkovirtaan ja muuntaa sen turvallisemmaksi suojajännitteeksi.
Tavallinen sähkönkäyttäjä saa asentaa suojajännitteellä toimivan järjestelmän itse, kun:
Esimerkkejä asennuksista, jotka saat tehdä itse:
Et saa asentaa itse suojajännitteistä järjestelmää, jos:
Suojajännitteiset järjestelmät ovat erinomainen tapa tuoda kotiin valaistusta tai toiminnallisuutta turvallisesti, myös itse asentaen. Kunhan järjestelmä liitetään pistorasiaan ja toimii täysin matalalla jännitteellä, tavallinen kuluttaja voi asentaa sen itse.
Muista kuitenkin: jos asennus vaatii koskemista sähköverkkoon tai kiinteitä kytkentöjä, työ kuuluu ammattilaiselle.
Tämä blogisarja pohjautuu viranomaisen (Tukes) ohjeisiin sähkötöiden turvallisuudesta. Voit tutustua koko ohjeistukseen Tukesin sivuilla täällä: Tukes – Mitä sähkötöitä saan tehdä itse
Tutustu LED-nauhojen osto-oppaaseen, josta löydät helpot ohjeet LED-nauhan asennukseen ja valintaan sekä esimerkkejä LED-nauhojen käyttökohteista.
LED-valonauha on yksinkertainen idea hyvin toteutettuna: joustavalle piirilevylle on sijoitettu pieniä ledejä, jotka tuottavat valoa, kun niille syötetään oikeanlaista tasavirtaa. Käytännössä valonauha tarvitsee toimiakseen yhteensopivan virtalähteen, oikean jännitteen ja käyttökohteeseen sopivan nauhamallin. Siksi valinta kannattaa aloittaa toimintaperiaatteen ymmärtämisestä, ei pelkästään hinnasta tai ulkonäöstä.
LED-valonauha on yksi joustavimmista tavoista lisätä valoa kotiin. Sillä saa toimivan työvalon keittiöön, pehmeän epäsuoran valaistuksen olohuoneeseen ja siistin korostuksen kalusteisiin. Hyvä lopputulos ei synny pelkästä nauhasta, vaan kokonaisuudesta, jossa oikea virtalähde, sopiva profiili ja huolellinen asennus tukevat toisiaan.
Kun etsit vastausta siihen, mikä on paras led-valonauha, yhtä ainoaa oikeaa vaihtoehtoa ei ole. Sopiva ratkaisu löytyy käyttökohteen mukaan, ja valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti valotehoon, CCT:hen eli värilämpötilan säädettävyyteen, CRI-arvoon eli värintoistoon, COB-rakenteeseen sekä häikäisyn hallintaan. Näiden lisäksi myös jännite, IP-luokitus ja asennustapa vaikuttavat lopputulokseen.
Olohuoneessa rentoudutaan, luetaan, katsotaan televisiota, tavataan läheisiä ja välillä tehdään myös töitä. Siksi yksi kattovalo jää usein liian kapeaksi ratkaisuksi. Kun valaistus suunnitellaan kerroksittain, tila palvelee paremmin eri hetkiä aamusta iltaan.
Älykäs valaistus on tapa ohjata valoja arjen tilanteiden mukaan: käsin, sovelluksella, ajastuksilla tai automaatiolla, kuten liiketunnistimella. Kun valaistus reagoi siihen, miten tilaa oikeasti käytetään, lopputulos näkyy usein mukavuutena ja hallittavuutena.
Kodin valaistus toimii parhaiten, kun se rakennetaan kahdesta näkökulmasta: valon kerrokset (yleisvalo, työvalo, tunnelmavalo, korostusvalo) ja vuorokauden rytmi (aamu, päivä, ilta, yö). Samassa tilassa tehdään eri asioita eri aikoihin, joten yksi “perusvalo” jää usein vajaaksi ratkaisuksi.
Pihatien valaistus on pieni asia paperilla, käytännössä se ratkaisee paljon: kulku on turvallista, reitti löytyy pimeässä ja piha tuntuu selkeältä myös talvella. Kun valaistus suunnitellaan reitin ehdoilla, valoa saadaan oikeaan paikkaan ilman, että valonlähde häiritsee katsetta tai häikäisee ajosuuntaan.