Suojajännitteiset sähkölaitteet kuuluvat harmaalle alueelle monen kuluttajan mielessä: ne eivät ole suoraan kytkettynä kodin 230 voltin verkkoon, mutta sisältävät silti sähköä. Onko niiden asentaminen sallittua itse – ja mitä “suojajännite” oikeastaan tarkoittaa?
Tässä blogisarjan päätösosassa kerromme, mitä suojajännitteellä toimivat sähköjärjestelmät ovat, missä niitä yleensä käytetään ja mitä tavallinen sähkönkäyttäjä saa niiden kanssa tehdä itse.
Suojajännite tarkoittaa matalaa jännitettä, joka on niin alhainen, ettei se normaalisti aiheuta sähköiskun vaaraa. Suomessa suojajännitteen yleisin muoto on:
Nämä jännitteet saadaan usein muuntajalla tai LED-muuntimella (virtalähteellä), joka liitetään verkkovirtaan ja muuntaa sen turvallisemmaksi suojajännitteeksi.
Tavallinen sähkönkäyttäjä saa asentaa suojajännitteellä toimivan järjestelmän itse, kun:
Esimerkkejä asennuksista, jotka saat tehdä itse:
Et saa asentaa itse suojajännitteistä järjestelmää, jos:
Suojajännitteiset järjestelmät ovat erinomainen tapa tuoda kotiin valaistusta tai toiminnallisuutta turvallisesti, myös itse asentaen. Kunhan järjestelmä liitetään pistorasiaan ja toimii täysin matalalla jännitteellä, tavallinen kuluttaja voi asentaa sen itse.
Muista kuitenkin: jos asennus vaatii koskemista sähköverkkoon tai kiinteitä kytkentöjä, työ kuuluu ammattilaiselle.
Tämä blogisarja pohjautuu viranomaisen (Tukes) ohjeisiin sähkötöiden turvallisuudesta. Voit tutustua koko ohjeistukseen Tukesin sivuilla täällä: Tukes – Mitä sähkötöitä saan tehdä itse
Tutustu LED-nauhojen osto-oppaaseen, josta löydät helpot ohjeet LED-nauhan asennukseen ja valintaan sekä esimerkkejä LED-nauhojen käyttökohteista.
Ulkovalaistuksen suunnittelussa huomio kiinnittyy usein valaisimien ulkonäköön, valotehoon ja sijoitteluun. Yhtä tärkeää on huolehtia sähköliitosten asianmukaisesta suojauksesta. Ulkona liitokset altistuvat kosteudelle, pakkaselle, lämpötilan vaihteluille ja mahdolliselle mekaaniselle rasitukselle.
Älyvalaistus mahdollistaa kodin valojen ohjaamisen puhelimella, langattomalla kytkimellä tai automaattisesti esimerkiksi liiketunnistimen avulla. Kun älylamppuja alkaa vertailla, vastaan tulevat nopeasti termit Zigbee, Hue Bridge ja älykodin keskusyksikkö. Mitä nämä tarkoittavat, ja mitä älylampun käyttöönottoon oikeastaan tarvitaan?
Uuden LED-lampun valinta alkaa oikeasta kannasta. GU10, E27 ja G9 kuuluvat yleisimpiin vaihtoehtoihin, ja niiden tunnistaminen onnistuu yleensä jo lampun ulkonäön perusteella. Valaisimeen sopivaa lamppua etsiessä kannattaa silti tarkistaa myös käyttöjännite, lampun fyysiset mitat, valon määrä ja mahdollinen himmennettävyys.
Myymälässä valaistuksen tehtävä ulottuu paljon pidemmälle kuin kulkureittien valaisemiseen. Valolla voidaan nostaa tuotteita esiin, ohjata asiakkaan katsetta ja erottaa eri alueita toisistaan. Samalla valaistus vaikuttaa siihen, miltä tuotteiden värit, materiaalit ja yksityiskohdat näyttävät.