Suojajännitteiset sähkölaitteet kuuluvat harmaalle alueelle monen kuluttajan mielessä: ne eivät ole suoraan kytkettynä kodin 230 voltin verkkoon, mutta sisältävät silti sähköä. Onko niiden asentaminen sallittua itse – ja mitä “suojajännite” oikeastaan tarkoittaa?
Tässä blogisarjan päätösosassa kerromme, mitä suojajännitteellä toimivat sähköjärjestelmät ovat, missä niitä yleensä käytetään ja mitä tavallinen sähkönkäyttäjä saa niiden kanssa tehdä itse.
Suojajännite tarkoittaa matalaa jännitettä, joka on niin alhainen, ettei se normaalisti aiheuta sähköiskun vaaraa. Suomessa suojajännitteen yleisin muoto on:
Nämä jännitteet saadaan usein muuntajalla tai LED-muuntimella (virtalähteellä), joka liitetään verkkovirtaan ja muuntaa sen turvallisemmaksi suojajännitteeksi.
Tavallinen sähkönkäyttäjä saa asentaa suojajännitteellä toimivan järjestelmän itse, kun:
Esimerkkejä asennuksista, jotka saat tehdä itse:
Et saa asentaa itse suojajännitteistä järjestelmää, jos:
Suojajännitteiset järjestelmät ovat erinomainen tapa tuoda kotiin valaistusta tai toiminnallisuutta turvallisesti, myös itse asentaen. Kunhan järjestelmä liitetään pistorasiaan ja toimii täysin matalalla jännitteellä, tavallinen kuluttaja voi asentaa sen itse.
Muista kuitenkin: jos asennus vaatii koskemista sähköverkkoon tai kiinteitä kytkentöjä, työ kuuluu ammattilaiselle.
Tämä blogisarja pohjautuu viranomaisen (Tukes) ohjeisiin sähkötöiden turvallisuudesta. Voit tutustua koko ohjeistukseen Tukesin sivuilla täällä: Tukes – Mitä sähkötöitä saan tehdä itse
Tutustu LED-nauhojen osto-oppaaseen, josta löydät helpot ohjeet LED-nauhan asennukseen ja valintaan sekä esimerkkejä LED-nauhojen käyttökohteista.
Suojajännitteiset sähkölaitteet kuuluvat harmaalle alueelle monen kuluttajan mielessä: ne eivät ole suoraan kytkettynä kodin 230 voltin verkkoon, mutta sisältävät silti sähköä. Onko niiden asentaminen sallittua itse – ja mitä “suojajännite” oikeastaan tarkoittaa?
Monessa kodissa tulee vastaan hetkiä, jolloin sähkölaite lakkaa toimimasta tai valo ei enää syty. Usein syy löytyy sulakkeesta tai laitteen liitännästä – mutta saako tällaisia pieniä sähkötöitä tehdä itse?
Kodinkoneiden ja valaisinten virtajohtoja katkeaa, kulumia ilmenee, ja jatkojohdot saattavat vioittua. Moni pohtii, onko tällaisia johtoja luvallista korjata itse – ja milloin pitää hankkia kokonaan uusi.
Valaisimen asentaminen voi tuntua helpolta kotiprojektilta – ja usein se onkin juuri sitä. Mutta vain silloin, kun tiedät, mitä olet tekemässä. Monet kodin valaisimet saa asentaa itse, mutta tähänkin pätee yksi tärkeä perussääntö: turvallisuus ensin, varmuus ennen rohkeutta.
Kotona tehtävät sähköt liittyvät usein arkisiin tilanteisiin: halutaan vaihtaa kattovalaisin, korjata rikkoutunut jatkojohto tai asentaa uusi himmennin. Mutta missä kulkee raja sen välillä, mitä saa tehdä itse ja mikä on jätettävä sähköalan ammattilaiselle?
Liiketunnistinvalaisimet ovat yhä suositumpi ratkaisu niin kotiin, pihaan kuin työympäristöihin. Ne yhdistävät valaisimen ja liiketunnistimen yhdeksi käytännölliseksi kokonaisuudeksi – ilman erillisiä johdotuksia tai ohjaimia. Tunnistin reagoi liikkeeseen, ja valo syttyy automaattisesti juuri oikeaan aikaan. Tämä tuo arkeen mukavuutta, säästää energiaa ja parantaa turvallisuutta.
Liiketunnistimet ovat tulleet jäädäkseen osaksi nykyaikaisia koteja ja pihoja. Niiden avulla valaistus syttyy automaattisesti, kun liike havaitaan – olipa kyseessä pimeä portaikko, autotalli tai kotiin johtava polku. Näin ne tuovat sekä turvallisuutta että helppoutta päivittäisiin tilanteisiin.