Valo on kautta aikain säädellyt ihmisen vuorokausirytmiä. Ennen keinovalojen keksimistä ihminen on elänyt luonnon tarjoaman päivänvalon rytmissä. Auringon noustessa ja uuden päivän koittaessa ihminen on aktivoitunut päivän askareisiin ja illalla hämärän hiipiessä on alettu rauhoittumaan kohti unta. Luonnossa esiintyvä valon vaihtelu on luonut perustan nykyihmisenkin luonnolliselle vuorokausirytmille.
Valon määrä on suoraan yhteydessä ihmisen vireystilaan. Kun valoa on vähän tai ei lainkaan, melatoniinin, eli unihormonin tuotanto kasvaa tehden meistä väsyneempiä. Näin keho valmistautuu lepäämään ja nukkumaan. Kun taas on valoisaa, tehostuu kortisolin tuotanto, mikä vähentää unihormonin tuotantoa tehden meistä virkeämpiä.
Etenkin kesäaikaan, kun aurinko nousee aikaisin aamulla ja päivät ovat valoisia, pysyy ihmisen vuorokausirytmi luonnollisena ja useimmiten kesäaikaan olemmekin virkeämpiä. Aamulla auringon noustessa vireystila alkaa nousta itsestään. Asumme kuitenkin alueella, jossa lähes puolet vuodesta on hämärää tai pimeää, eikä aurinko välttämättä näyttäydy päivittäin. Syksy ja talvi ovat pimeää aikaa, jolloin luonnon tarjoama valo ei riitä täyttämään kortisonivarastojamme ja saatamme tuntea olomme väsyneeksi ja hieman masentuneeksiksikin. Puhutaan kaamosmasennuksesta. Tässä kohtaa keinovalaistuksen merkitys kasvaa suuresti.

Jos luonto ei tarjoa meille tarpeeksi valoa ollaksemme virkeitä, täytyy kiinnittää huomiota valaistuksen suunnitteluun. Hyvin suunniteltu valaistus mukailee luonnon omaa vuorokausirytmiä tukien ihmisen vireystilaa siten, että aamulla heräämme virkeänä ja jaksamme uurastaa päivän, jonka jälkeen illalla pystymme rauhoittumaan ja rentoutumaan yötä kohden.
Muunneltava valaistus tukee parhaiten vuorokausirytmiä. Tällöin valon kirkkautta ja värilämpötilaa voidaan säätää vuorokaudenajan mukaan. Esimerkiksi aamulla kirkkaat ja kylmemmät värisävyt (4500-6000K) auttavat meitä heräämään ja tuntemaan olomme virkeämmäksi. Näin jäljitellään luonnollista päivänvaloa. Kirkkaat ja puhtaat valonsävyt tukevat hyvin virkeänä pysymistä. Illalla kun aurinko laskee, voidaan auringonlaskun sävyjä jäljitellä lämpimämmillä valonväreillä (2700-3000K), jolloin rentoutuminen ja uneen valmistautuminen on helpompaa. Myös valoja himmentämällä saadaan annettua aivoille viesti, että yö lähestyy. CCT-säädettävät valaisimet ovatkin loistava ratkaisu vuorokausirytmin tukemiseen, sillä niissä valon värilämpötilaa voidaan muuttaa tilanteen mukaan. Myös hyvällä valaistuksen ohjauksella saadaan muunneltavuutta valaistukseen.
Kirkkaita ja sinisiä valoja (yli 5000K) tulisi välttää illalla ennen nukkumaanmenoa, sillä se estää melatoniinin tuotantoa, jolloin nukahtaminen on vaikeaa. Unettomuus taas aiheuttaa väsymystä päivällä ja altistaa monille sairauksille. Näin koko vuorokausirytmi voi kääntyä aivan päälaelleen aiheuttaen muitakin ongelmia. Oikeanlainen valaistus oikeaan aikaan on siis todella tärkeää.

Koska valaistuksella on niin suuri merkitys jaksamiseen ja keskittymiskykyyn, kannattaa valaistukseen kiinnittää suurta huomiota myös työpaikoilla ja kouluissa. Huono valaistus työpaikalla aiheuttaa väsymystä, masennusta ja voi aiheuttaa myös vaaratilanteita. Kirkas viileänsävyinen valaistus auttaa työntekijöitä jaksamaan ja näin ollen olemaan myös tehokkaampia. Myös koulussa oppiminen on helpompaa, kun vireystila on oikea.
Tutustu toimisto- ja myymälävalaistukseen >
Kun valaistus jäljittelee mahdollisimman hyvin luonnon omaa valon vaihtelua, päästään parhaaseen lopputulokseen jaksamisen, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Yksin ei valaistusasioiden kanssa kuitenkaan tarvitse painia, vaan me SuperLEDillä autamme mielellämme. Teemme puolestasi valaistussuunnitelman, jossa huomioimme myös vuorokausirytmin toteuttamista tai autamme muuten valaisimien valinnassa ja neuvomme, mikäli jokin askaruttaa. Pysytään yhdessa virkeinä myös talven yli!
Kohdevalaisin, alasvalo ja kattospotti tarkoittavat arkikielessä usein lähes samaa asiaa. Tuotteita vertaillessa nimitysten välinen ero kannattaa silti tunnistaa, sillä asennustapa vaikuttaa valaisimen valintaan, katon rakenteisiin ja lopputuloksen ulkonäköön.
Autotallin valaistus kannattaa suunnitella tilan todellisen käytön mukaan. Auton säilytykseen tarvitaan tasainen perusvalo, kun taas huoltotyöt, puutyöt ja muu harrastaminen edellyttävät selvästi suurempaa valaistusvoimakkuutta. Valaisimien määrä, valonjako ja sijoitus vaikuttavat lopputulokseen enemmän kuin yksittäisen valaisimen wattimäärä.
60 watin hehkulamppua vastaa tavallisesti noin 7–9 watin LED-lamppu, jonka valovirta on noin 800 lumenia. Vastaavasti 40 watin hehkulampun korvaajaksi sopii noin 470 lumenin LED-lamppu ja 100 watin hehkulampun tilalle noin 1 500 lumenin vaihtoehto.
Valaistusta voidaan nykyisin ohjata seinäpainikkeella, puhelimella, liiketunnistimella, ajastuksella tai valmiilla valaistustilanteilla. Sopivan järjestelmän valinta vaikuttaa siihen, kuinka helposti valoja käytetään, laajennetaan ja huolletaan tulevina vuosina.
LED-nauhan muuntaja on pieni osa valaistusta, jolla on suuri vaikutus lopputulokseen. Oikein valittu muuntaja antaa LED-nauhalle sopivan jännitteen ja riittävän tehon, jolloin valo toimii tasaisesti ilman vilkkumista tai sammuilua. Väärä valinta näkyy usein heti käytössä: nauha ei syty kunnolla, himmennys toimii epätasaisesti tai virtalähde kuormittuu liikaa.
LED-nauha on monikäyttöinen ratkaisu keittiöön, portaikkoon, hyllyihin, kattoon ja kalusteisiin. Siisti lopputulos syntyy kuitenkin harvoin pelkällä nauhalla. LED-nauhan alumiiniprofiili auttaa suojaamaan nauhaa, tekee asennuksesta viimeistellyn ja parantaa valon jakautumista silloin, kun LED-nauha jää näkyvälle paikalle.
LED-nauha on yksi monikäyttöisimmistä tavoista toteuttaa epäsuoraa, kalusteisiin integroitua tai työskentelyä tukevaa valaistusta. Asennus etenee usein suoraviivaisesti siihen asti, kun nauhaa pitää jatkaa, kääntää kulman yli tai viedä esimerkiksi liesituulettimen, hyllyn tai kaapin rungon ohi. Silloin oikea LED-nauhan liitin, huolellinen mittaus ja napaisuuden tarkistus ratkaisevat paljon.